Blogit ovat ihania

Eräs syy siihen, miksi pidin jaaritteluni pitkään vain teinigalleriassa, oli se, etten halunnut perustaa varsinaista blogia. Ilkeät kielet ovat väittäneet, että tämä johtuisi siitä, että vihaan blogeja, mutta se ei pidä paikkaansa: minusta blogit ovat todella fantsu juttu.

Olen aina pitänyt mielenkiintoisena katsella ihmisten loputtoman pituisia kuvakollaaseja tämänpäiväisistä Homon & äMmän ostoksista ja heidän Ben & Jerry's -jäätelöistään. Olen aina pitäny kieli oppilisesti moitteettoman textin lukemisesta.

Ihmisten elämä on niin kiintoisaa. Käymme töissä, koulussa, mummolassa, omassa huoneessa, kaverin luona, kaupassa, baarissa, ulkoilmassa, vessassa. Syömme perunoita ja makaronia. Laitamme hiuksia ja kuuntelemme musiikkia. Juomme Coca Colaa ja alkoholia. Pelaamme Kimbleä ja Afrikan tähteä. Selailemme tumblria ja katsomme Supernaturalin tuotantokausia.

Ehkä sittenkin teen tästä blogin, johon postailen kuvia säärieni epiloinnista ja kirppariostoksistani.

Jostain syystä, kaikesta internetkirjoitusten kirjosta ja sen mahtavuudesta huolimatta, ainoa vakituisesti seuraamani nettipäiväkirja on Johanna Tukiaisen blogi. Siinä on vain sitä jotakin.
(Kaverini, joka luet tämän: totta kai luen juuri sinun blogiasi myös! Tiedät, että tarkoitan juuri SINUA!)
Tuksulle tapahtuu! Milloin hakataan ohikulkija kadulla, milloin pokataan juoppohullu Lapin perukoilta.

Vetäkää paremmaksi.