Läksiäisbileet

Muutin lokakuussa kotoani Pohjois-Savosta Helsinkiin, ja päätin sen kunniaksi järkätä kavereilleni läksiäisbileet Kuopiossa. Päätin, että läksiäiset olisivat mökkibileet siihen sopivan teeman kanssa. Woo!

Mökin piha seesteisen krapulaisena lauantaiaamuna.

Lyhyesti juhlat voisi tiiviistää seuraaviin lukuihin:
 • 41 vierasta
 • kahdeksan vierasta menetti illan aikana osittain tai kokonaan muistinsa
 • ainakin neljä oksensi
 • booliin upposi yhdeksän pulloa Viru Valgeaa ja viisi likööriä (ja edellisten lukujen valossa sitä nähtävästi oli tarpeeksi)

Perustin pippaloille oman virallisen Instagram-hashtaginsa #erkinlähtö, ja pari vierasta muistikin tägätä kuvansa kyseisellä risuaidalla. Kuvia tuli otettua valitettavan vähän valaistuksen ja muun tekemisen (juomisen) takia.

Koska pelkkä ryyppääminen olisi tietysti ollut tylsää, kokeilin järjestää kinkereissä parit kilpailut. Ensimmäinen kilpailu oli innostaa vieraita ottamaan juhlista kuvia virallisella häsärillä, mutta valitettavasti unohdin palkita parhaan kuvan.

Löytämisensä jälkeen Tyyne Puustisen ruumis ripustettiin eteisen kattoon.

Toisena kilpailuna oli Tyyne Puustisen ruumiin löytäminen. Kerroin kaikille vieraille legendan murhatusta Tyyne Puustisesta: hänet oli murhattu mökkiin raa'asti, muttei ruumista oltu koskaan löydetty. Hänet tunnistaisi irti revityistä raajoista ja hirttoköydestä. Olimme piilottaneet pikkusiskoni kanssa Tyynen, alkujaan 50 sentillä kirpparilta ostetun Barbien, erääseen mökissä olevaan komeroon, jossa oli pieni valeseinä. Epäröin, oliko piilo liian vaikea, mutta lopulta Tyyne löytyi ja kiikutettiin elvytettäväksi noin kello 23 aikoihin, viisi tuntia pippaloiden alkamisesta. Mitään ei ollut tehtävissä, mutta Puustisen suku palkitsi kuohuviinipullolla löytäjän, järjestelmällisesti mökkiä tarkastelleen Niilon. Tärkeintähän oli, että hämärä kohtalo viimein selvisi.

Kolmantena - ja ehdottomasti hauskimpana - kilipaeluna oli murhapeli, jonka varastin eräiltä yliopiston sitseiltä. Jokainen vieras sai tullessaan lapun, jossa oli jonkun toisen juhlissa olevan - tai sinne pian tulevan - nimi ja tehtävä, joka hänet piti saada tekemään. Kun hänet sai tekemään kyseisen asian, hänet oli "murhattu" ja hän joutui antamaan murhaajalleen oman lappunsa – murhaajalla oli siis siten taas uusi kohde. Eniten murhannut palkittiin pullollisella kuohuvaa. Lopulta kaksi murhaajaa (Erika ja Enni) oli kisassa ylitse muiden, kumpikin kahdeksalla uhrillaan. Molemmat saivat palkinnoksi henkirikosmenestyksestään kuoharit. Murhapeli oli siitä kiinnostava, etteivät tietenkään yli 40 vierasta tunteneet kaikki toisiaan entuudestaan, vaan kohteita oli etsittävä. Tämä toi ihmisiä yhteen ja tietyllä tasolla pakotti vieraat tutustumaan toisiinsa.

Murhattujen nimet kirjoitettiin mökin eteisessä olleeseen listaan.

Peli mahdollisti yleisen sekoilun, kun eräs vieras houkuteltiin tekemään pihalla lumienkeli (murha onnistui), toinen taasen teki sirkustempun seisomalla käsillään (ja joutui murhatuksi). Lisäksi erään vieraan suuhun tungettiin pikkurilli ja kaksi toisilleen entuudestaan tuntematonta kaveriani päätyivät kimppakuselle puskaan: toinen heistä tosin palasi kuolleena, sillä murhatehtävänä oli juuri houkutella hänet puskakuselle. Muahaha. Osalle tehtävät olivat helpompia, esimerkiksi jotkut piti saada sanomaan vain yksittäinen sana (lesbo, omenapiirakka, älä, kynttilä) tai laulamaan David Guettan Lovers on the Sunia.

Niitä harvoja illan aikana otettuja, hieman tuubaisia kuvia. Aleksin kanssa.

Bailut alkoivat hiljetä neljältä, kun yöksi mökkiin jääneet olivat sammuneet ja porukka alkoi valua koteihinsa ja baareihin. Viimeisimmät vieraat lähtivät viiden jälkeen. Ihme kyllä porukka oli tajuttoman siistiä: mitään ei hajonnut, ja lattiankin tahmaisuus oli yllättävän helposti siivottava pikkuvika. Aamulla kurvasimme pois krapulaisina ja iltaa (erityisesti murhapelin käänteitä) muistellen.

Sanoisin, että sangen onnistuneet ja rahan väärtit bailut. 2016 Stadin kämpän tupareita odotellessa ja suunnitellessa!

Pitäisiköhän Tyyne Puustisen tehdä comeback?